Olkiluodon neljättä ydinvoimalaitosyksikköä koskeva periaatepäätöshakemus jätettiin huhtikuussa 2008, jotta uusi hiilidioksidipäästötön sähköntuotantokapasiteetti olisi käytössä lähivuosikymmenen lopulla. Olkiluoto 4 korvaa käytöstä poistuvaa kapasiteettia sekä vähentää sähkön tuontia kilpailukykyisellä tavalla. Uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan useita tuhansia megawatteja lähivuosikymmenten aikana. Esimerkiksi emoyhtiöltämme Pohjolan Voimalta poistuu 1200 megawattia fossiilipolttoaineisiin pohjautuvaa sähkön tuotantokapasiteettia vuoteen 2020 mennessä.
TVO jätti lupahakemuksen huhtikuussa 2008, jotta korvaavaa kapasiteettia ehditään rakentaa ennen kuin vanhat hiilivoimalaitokset poistetaan käytöstä. Ydinvoimalaitoksen lupaprosessi ja rakentaminen vie yli kymmenen vuotta.
Olkiluoto 4:n rakentaminen ajoittuisi hyvään vaiheeseen, sillä TVO:n oma OL3-projektiorganisaatio olisi käytettävissä seuraavassa hankkeessa, sen suunnittelussa, tarjouskilpailussa ja rakentamisessa.
Lue lisää TVO:n periaatepäätöshakemuksesta
TVO:lla on paljon suomalaista osaamista ja pitkäaikainen, yli kolmenkymmenen vuoden kokemus ydinvoiman tuottamisesta turvallisesti ja toimitusvarmasti. TVO:lla on myös vankkaa osaamista uusista laitosvaihtoehdoista ja tuorein kokemus uuden, kolmannen sukupolven ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Kaikki Olkiluoto 3 -projektista saamamme kokemus on meille myönteistä oppia uutta hanketta varten.
TVO:lla on myös valmis organisaatio ja hyvä sijoituspaikka, jossa on monet valmiudet ja erinomaiset olosuhteet jäähdytysveden ottamiseen ja purkamiseen.
Satakunnassa ympäröivä yhteiskunta on viritetty ottamaan vastaan tuhannet rakentajat, osan perheineen. Myös elinkeinoelämän rakenne niin teollisuuden kuin palveluiden osalta tukee hankettamme. Myös palo-, pelastus- ja viranomaistoimintaa on kehitetty vuosikymmenten aikana. Monen kymmenen vuoden käyttötoiminnan tueksi Satakunnasta löytyy myös monipuolisesti erilaisia yrityksiä.
Useiden yksiköiden keskittäminen samalle laitospaikalle on sekä ekologista että taloudellista. Se myös lisää tuotantovarmuutta sekä turvallisuutta.
Lama ei ole ikuinen. Nousukauden myötä sähkön tarve kääntyy taas nousuun. Lamakaan ei ole vienyt pois sitä tarvetta, että ikääntyviä voimalaitoksia poistuu käytöstä ja niiden tilalle on rakennettava uutta tuotantokapasiteettia. Tuontisähköä on korvattava kotimaisella sähkön tuotantokapasiteetilla. Myös sähkön käytön kasvu on katettava suomalaisella sähkön tuotannolla.
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK sekä Energiateollisuus julkistivat yhteisen arvionsa sähkön tarpeesta vuoteen 2030 ja Energiateollisuus lisäksi visioraportin Haasteista mahdollisuuksia - sähkön ja kaukolämön hiilineutraali visio vuodelle 2050. Molemmat arviot korostivat lisäydinvoiman merkitystä toimivalle sähköntuotantorakenteelle.
Sähkön käyttö kasvaa energiatehokkuuden parantamisesta huolimatta. Syitä sähkön käytön kasvuun ovat mm. väestömäärän ja bruttokansantuotteen kasvu sekä elintason lisääntyminen. Kotitalouksissa sähkökäyttöisten laitteiden määrä kasvaa edelleen, esimerkkinä mm. lämpöpumput öljylämmityksen korvaajana. Teollisuus valmistaa yhä pidemmälle jalostettuja tuotteita. Niiden valmistamisessa sähköllä on keskeinen rooli. Kaikki uudet tuotteet kuten biojalosteet tarvitsevat valmistuksessaan sähköä. Myös lisääntyvä palvelukysyntä vaatii nykyistä enemmän sähköä.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sähköä on tuotettava mahdollisimman päästöttömästi.
Ydinvoima ja uusiutuvat energialähteet eivät kilpaile keskenään samoista markkinoista. Biomassaa käytetään yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, ydinvoimaa on perinteisesti käytetty erillisessä sähkön tuotannossa. Edellisen ydinvoimalaitospäätöksen jälkeen vuonna 2002 metsähakkeen käytölle asetettu tavoite on ylitetty, metsähaketta käytettiin vuonna 2009 Tilastokeskuksen selvitysten mukaan 6 miljoonaa kuutiometriä. Esimerkiksi TVO:n suurin omistaja Pohjolan Voima on investoinut yhteistyökumppaneidensa kanssa yli 1,4 miljardia euroa biopolttoainelaitoksiin (1990-2008). Tätä kautta on Suomeen saatu yli 1100 MW uutta bioenergiaan pohjautuvaa sähkön tuotantoa. Lisäksi tuulivoimaa on kehitetty viime vuosina voimakkaasti ja sen edistämiseksi on Pohjolan Voimalla oma ohjelmansa, jossa mm. omistajayhtiömme ovat mukana.
Energian säästölle strategia asettaa myös kunnianhimoiset tavoitteet. Käytännön toimenpiteitä on esitetty uudessa energiansäästöohjelmassa. Valtaosa säästökohteista liittyy lämmön säästöön.
TVO:n omistajina on suoraan kuusi yhtiötä. Niiden taustalla esimerkiksi OL3-hankkeessa on mukana yli 60 energia- ja teollisuusyhtiötä eri puolilta Suomea. 45 energiayhtiötä ja kymmenkunta teollisuusyritystä saavat tulevaisuudessa sähköä Olkiluodosta. Olkiluodon sähkö hyödyttää myös energiayhtiöitä omistavia 140 kuntaa. Tiedossa ei ole, että näistä jo nyt mukana olevista yrityksistä jokin olisi jäämässä pois Olkiluoto 4 -hankkeesta.
TVO vie hanketta suunnitellusti eteenpäin jo periaatepäätöshakemuksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti. Periaatelupapäätöksen jälkeen viimeistellään soveltuvuusselvitykset. Tämän jälkeen käynnistyy tarjouskilpailu ja tarjousten vertailu, johon kuluu arviolta parisen vuotta. Edellisellä kerralla tarjouskyselyvaihe työllisti TVO:ssa noin 100 henkeä, ja nämä resurssit on nyt valmiina siirtymään Olkiluoto 3 -projektista uuteen hankkeeseen. Tavoitteena on, että uusi yksikkö saadaan tuotantokäyttöön vuoteen 2020 mennessä.
TVO ei ole sulkenut pois yhtään Suomeen lisensioitavissa olevaa laitostyyppiä. Olemme tehneet viidelle eri laitostyypille soveltuvuusselvitykset, jotka on jätetty Säteilyturvakeskukselle. Tulevassa tarjouskilpailussa kaikki tiukat turvallisuusvaatimukset täyttävät toimittajakandidaatit ovat samalla lähtöviivalla.
Keskittäminen on ekologista, taloudellista ja se lisää tuotantovarmuutta sekä turvallisuutta. On järkevää vahvistaa jo olemassa olevia ydinvoimaosaamisen keskuksia. Näin toimitaan myös muualla maailmassa uusien ydinvoimalaitosyksiköiden rakentamisessa. Japanissa, Kanadassa ja Ranskassa on jo olemassa 6,7 ja 8 yksikön laitoksia.
Satakunnassa on myös palo-, pelastus- ja valmiusorganisaatio, joka on harjoitellut jo useita vuosikymmeniä, joten näidenkään valmiuksien luomisesta ei koidu yhteiskunnalle lisää kustannuksia.
Jokainen yksikkö toimii toisistaan erillisenä, ja mahdollinen vikaantuminen yhdessä yksikössä ei estä muiden toimintaa. Nykyisiltä laitoksilta ja tulevalta Olkiluoto 3 -yksiköltä sähkö johdetaan valtakunnan verkkoon kolmea eri reittiä. Myös Olkiluodon neljäs yksikkö on tarkoitus liittää valtakunnan verkkoon omalla erillisellä yhteydellään. Sähkön siirron ja kantaverkon käyttövarmuuden näkökulmasta ei ole mitään estettä rakentaa neljäs yksikkö Olkiluotoon.
Keskittämisellä on puolestaan saatavissa monia etuja: osaaminen vahvistuu, kunnossapito ja huolto tehostuvat. Myös kustannukset alenevat, kun voidaan hyödyntää samaa osaamista ja yhteistä infrastruktuuria. Nämä kaikki ovat huoltovarmuuteen ja sähkön toimitusvarmuuteen liittyviä asioita, ja kaikkien niiden kannalta samaan paikkaan rakentaminen on hyödyksi.
Laitosyksiköt on suunniteltu ja rakennettu siten, että minkäänlainen häiriö yhdellä yksiköllä ei estä muiden laitosten toimintaa.
Lue lisää keskittämisen eduista
Laitostoimittajien antamien alustavien hintaindikaatioiden perusteella arvioimme periaatepäätöksen jättövaiheessa investoinnin kokonaiskustannusten olevan noin 3-4 miljardia euroa laitoskoosta ja -ratkaisusta riippuen. Laitosyksikön lopullinen hinta selviää tarjouspyyntöjen ja sopimusneuvottelujen myötä. TVO vastaa hankkeen rahoituksesta. Siihen ei tarvita yhteiskunnalta taloudellista tukea eikä takauksia.
TVO:n omavaraisuusaste pyritään pitämään pitkällä aikavälillä noin 25 %:n tasolla. Suurin osa kustannuksista rahoitetaan lainoilla rahoituslaitoksista ja pääomamarkkinoilta. Osa rahoituksesta järjestetään siten, että omistajat sitoutuvat korottamaan osakepääomaa ja/tai lainoittamaan yhtiötä sellaisin ehdoin, jotka mahdollistavat monipuolisten rahoituslähteiden käytön ja yhtiön vakavaraisuuden. Hankkeen rahoituksessa ei tarvita yhteiskunnan taloudellista tukea.
Lue lisää Olkiluoto 4:n rahoitusrakenteesta
Tilanne maailmanlaajuisilla rahoitusmarkkinoilla on jo muuttunut huomattavasti vakaampaan suuntaan. TVO:n rahoituskyky on säilynyt koko ajan erinomaisena. Tästä on osoituksena alkukesänä 2009 onnistuneesti järjestetty joukkovelkakirjalaina, mikä kiinnosti hyvin laajasti eurooppalaisia sijoittajia. TVO:n nykyisten laitosten erinomainen käyttöhistoria, kokemus OL3:n rakentamisesta, omistajien laaja tuki sekä TVO:n pitkäaikaiset ja erinomaiset suhteet rahoittajiin ja sijoittajiin ovat myös OL4-hankkeen rahoittamisessa keskeisiä etuja.
Rahoituksen perustana ovat myös erinomaisesti toimivat nykyiset laitosyksiköt ja jatkossa myös OL3-yksikkö. TVO:n laaja omistajakunta antaa erinomaiset valmiudet varmistaa hankkeen omarahoitusosuus ja sitä kautta koko hankkeen rahoitettavuus.
OL4 lisää kilpailukykyistä sähköntuotantokapasiteettia Suomessa. Yleensä markkinat toimivat niin, että tarjonnan lisäys alentaa markkinahintaa. Kaikki uusi kapasiteetti alentaa sähkön markkinahintaa.
Uraania louhitaan monissa maissa useiden yhtiöiden toimesta. TVO ei ole mukana kaivostoiminnassa. TVO hankkii uraanin pääasiassa Australiasta ja Kanadasta. Uraanitoiminnalle, samoin kuin muulle kaivostoiminnalle, on asetettu tiukat ympäristömääräykset. TVO varmistaa käymällä itse uraanikaivoksissa sen, että toiminta kaivoksissa täyttää niille asetetut ympäristönsuojelun ja yhteiskuntavastuun tavoitteet.
Tiedossa olevat uraanivarat riittävät useiksi sadoiksi vuosiksi. Vuosina 1953-2003 on maailman kaikissa reaktoreissa käytetty 1,5 miljoonaa tonnia uraania. Tunnetut ja arvioidut uraanivarat ovat tällä hetkellä noin 15 miljoonaa uraanitonnia.
Uraanin osuus ydinsähkön tuotantokustannuksista on alle 10 prosenttia, joten uraanin hinnan muutoksilla on vähäinen vaikutus ydinsähkön hintaa. Uraanin riittävyys ei tule olemaan ongelma ydinvoimatuotannossa.
Jokainen ydinvoimatuottaja on lain mukaan vastuullinen myös käytetystä polttoaineesta. TVO:n perustehtävä on tehdä sähköä ja vastata omassa tuotannossa syntyneen käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta.
Olkiluodon loppusijoitustilaa on tutkittu kolmisenkymmentä vuotta ja se tarvitaan TVO:n ja Fortumin käyttöön. Loppusijoitusalueeksi varattu tila on rajallinen. TVO on tutkinut myös muita alueita Suomessa ja tiedämme, että maastamme löytyy useita käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen soveltuvia paikkoja.
Posiva on yksityinen yhtiö, jonka omistavat TVO ja Fortum Power and Heat Oy. Yhtiöt perustivat Posivan huolehtimaan omistajayhtiöidensä Suomessa sijaitsevien ydinvoimalaitosten käytetystä ydinpolttoaineesta. Posivaan siirrettiin perustamisvaiheessa kaikki se käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta kertynyt osaaminen, joka vuosikymmenien kuluessa oli kertynyt perustajayhtiöihin. Posivan rahoitukseen ei ole käytetty eikä käytetä julkisia varoja.
TVO on aloittanut käytetyn polttoaineen loppusijoituselvitykset jo yli 30 vuotta sitten tilanteessa, jolloin vain yhdellä yhtiöllä Suomessa oli tavoitteena käytetyn polttoaineen loppusijoituksen kotimainen ratkaisu.
Metsäenergian eli hakkuutähteiden osalta tavoite on toteutunut Tilastokeskuksen selvitysten mukaan hyvin. Tavoitteeksi asetettiin 5 miljoonan kuutiometrin käyttö, vuoden 2009 lopussa metsähakkeen käyttö oli 6 miljoonaa kuutiometriä.
Emoyhtiömme Pohjolan Voima on investoinut yhteistyökumppaneidensa kanssa yli 1,4 miljardia euroa biopolttoainelaitoksiin (1990-2008). Tätä kautta on Suomeen saatu yli 1100 MW biopolttoaineisiin pohjautuvaa sähkön tuotantoa.