Ihmiskunnan hyvinvointihistoria on kehittynyt yhdessä energian käytön kanssa, niin myös Suomessa. Henkilöä kohden laskettu energiankulutus ja bruttokansantuote ovat kasvaneet samaa tahtia. Kilpailukykyinen sähkön hinta mahdollistaa investointeja Suomeen, luo pohjaa vakaalle talouskasvulle, myönteiselle työllisyyskehitykselle ja peruspalveluiden kehittymiselle.
Taulukko 1: Sähkönkulutuksen ja BKT:n kehitys Suomessa
Energiankulutus on Suomessa länsimaiden suurimpia. Meillä on paljon energiavaltaista teollisuutta, kylmä ilmasto ja pitkät välimatkat. Rajoittamalla energian ja erityisesti sähkön tuotantoa tai käyttöä saatamme samalla rajoittaa hyvinvoinnin ja palveluiden säilymistä ja kehittymistä.
Kotimaiselle teollisuudelle kilpailukykyinen ja varma sähkön saanti on sen toiminnan perusedellytyksiä. Kohtuuhintaisen sähkön saannin varmuus merkitsee yhteiskunnalle kehitystä ja mahdollisuutta hyvinvoinnin kasvattamiseen. TVO perustettiin yli 40 vuotta sitten tuottamaan sähköä ydinvoimalla ja ylläpitämään kilpailua sähkömarkkinoilla.
TVO tuottaa tällä hetkellä noin kuudesosan Suomessa käytetystä sähköstä. Sähköntuotanto Olkiluodossa on turvallista, tasaisen varmaa ja hinnaltaan kilpailukykyistä perusvoimaa, jota on luotettavasti saatavilla säistä ja suhdanteista huolimatta.
Taulukko 2: OL1- ja OL2-laitosyksiköiden tuotanto 1978-2009
Tarvitsemme energiansäästöä sekä energiatehokkuuden ja uusien teknologioiden kehittämistä kokonaisenergian käytön vähentämiseksi. Usein kokonaisenergian vähentäminen kasvattaa sähkönkulutusta. Sähkön tarve ei poistu, sillä uudet prosessit, uudet tuotteet ja lisäarvon tuottaminen suomalaisesta raaka-aineesta tarvitsevat jatkossakin sähköä.
Sähköntuotannon rajoittaminen voisi estää ja hidastaa myös uusien suomalaisten tuotteiden ja tuotannon esiinmarssia. Myös palvelusektorin sähkön käyttö on kasvanut ja hoivapalveluiden lisääntymisen arvioidaan lisäävän sähkön käyttöä.
Suomalaisen energiantuotannon etuna on ollut tuotannon monipuolisuus. Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla katetaan yli 30 prosenttia sähkön kokonaistarpeesta. Ydinvoiman osuus on 25 prosenttia ja tuontisähkön 15 prosenttia - lähes Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuotannon verran. Vuonna 2008 tuulivoiman tuotanto kasvoi Suomessa lähes 40 prosenttia, mutta se on silti vain 0,3 prosenttia sähkön kokonaishankinnasta.
Taulukko 3: Sähkön hankinta Suomessa 2009
Ydinvoima on kilpailukykyinen sähköntuotantomuoto. Riittävä ja kohtuuhintainen sähköntuotantokapasiteetti takaa sähkömarkkinoiden toiminnan ja pitää sähkön hinnan siedettävänä ja ennustettavana.
TVO:n tekemien selvitysten mukaan OL4-ydinvoimalaitosyksikkö on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto Suomen perusvoiman tuotannossa. Jo käytössä olevan infrastruktuurin hyödyntäminen vaikuttaa myönteisellä tavalla hankkeen taloudelliseen kannattavuuteen.
