

Loppusijoituskapselin ulkokuori on kuparia, joka kestää hyvin korroosiota.
TVO on tutkinut käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta systemaattisesti aina 1970-luvulta lähtien. Tutkimuksia on 1980- ja 1990-luvuilla tehty useilla paikkakunnilla Suomessa. Loppusijoituksen tutkimukset ovat nyt keskittyneet Eurajoen Olkiluotoon saaren keskiosaan, jonne on tehty mm. 50 syvää tutkimusreikää. Vuodesta 1995 loppusijoitustutkimusta on tehnyt TVO:n ja silloisen Imatran Voima Oy:n yhdessä perustama erillinen yhtiö, Posiva Oy.
Kallionäytteitä on otettu noin 50 syvästä tutkimusreiästä Olkiluodossa. Niiden avulla selvitetään kallioperän eheyttä.
Posivan tehtävänä on kehittää Olkiluodon ja Loviisan nykyisten ja suunniteltujen ydinvoimalaitosyksiköiden käytetyn polttoaineen loppusijoituksessa tarvittava tekniikka, suorittaa loppusijoituksen toteuttamiseen tarvittavat turvallisuus- ja paikkatutkimukset sekä aikanaan huolehtia omistajiensa käytetyn polttoaineen loppusijoituksen käytännön toteutuksesta. Olkiluodossa tehdyt tutkimukset ovat tähdänneet pelkästään Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen.
Vastuu ydinjätehuollon toimenpiteistä ja niiden kustannuksista kuuluu ydinenergialain mukaan aina ydinjätteen tuottajalle. Jätteiden tuottaja on velvoitettu varautumaan tuleviin ydinjätehuollon kustannuksiin maksamalla vuosittain Valtion ydinjätehuoltorahastoon työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamat maksut. Näin ydinvoiman tuottajat varautuvat myöhemmin ajankohtaisiksi tuleviin kustannuksiin. Rahaston varat ovat noin 1,8 miljardia euroa, millä katetaan myös laitosten purkamiskustannukset. TVO:n osuus ydinjätehuoltorahaston varoista vuonna 2010 on 1 069,8 miljoonaa euroa.
Varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin perustuu senhetkiseen ydinjätemäärään ja tulevien toimien kustannuksiin. Kustannukset lasketaan ja rahastoidaan täysimääräisinä päivän todellisen arvon mukaan. Olkiluodon kolmen laitosyksikön ydinjätehuollon kokonaiskustannukset ovat 3,8 mrd. euroa 60 vuoden käyttöajalta.
Tuotettuun energiamäärään nähden ydinvoimalaitoksessa syntyy varsin vähän käytettyä ydinpolttoainetta. Esimerkiksi Olkiluodon yli 30 vuoden toiminnasta syntynyt käytetty polttoaine mahtuu kolmeen vesialtaaseen, jotka sijaitsevat kooltaan varsin pienessä KPA-varastossa. Ydinjätehuollon perusperiaatteena on eristää jätteet elollisesta luonnosta siten, että niistä ei ole haittaa ympäröivälle yhteiskunnalle. Loppusijoitus suunnitellaan siten, ettei sen pitkäaikaisturvallisuus edellytä valvontaa.
Posiva on edennyt käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen suunnittelussa maanalaisen tutkimustilan rakentamiseen Olkiluotoon. Valmius loppusijoituksen käynnistymiseen arvioidaan olevan vuonna 2020.
Olkiluodon loppusijoitustilaa varten on tutkittu saaren keskiosa. Sinne mahtuu noin 12 000 tonnin ydinpolttoainemäärä.
Olkiluodon saarella tutkittu loppusijoitukseen sopiva alue on rajallinen ja se tarvitaan TVO:n ja Fortumin käyttöön. Loppusijoitustilaan sijoitetaan OL1:n, OL2:n, Loviisa 1:n ja Loviisa 2:n sekä OL3:n käytetty polttoaine.
Posiva on toteuttanut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn käytetyn polttoaineen loppusijoitustilan laajentamiseksi enintään 12 000 tonnin ydinpolttoainemäärälle. Laajennuksen jälkeen loppusijoitustilaan voidaan sijoittaa Olkiluodon ja Loviisan tällä hetkellä käytössä olevien, rakenteilla olevan ja suunnitteilla olevien Olkiluoto 4:n ja Loviisa 3:n ydinvoimalaitosyksiköiden tuottama käytetty ydinpolttoaine.
Ydinenergialain mukaan Suomeen ei voi tuoda tai Suomesta viedä käytettyä ydinpolttoainetta. Loppusijoittaminen edellyttää myös loppusijoituskunnan sekä eduskunnan hyväksynnän hankkeelle.
Posiva on tehnyt käytetyn polttoaineen kuljetuksille, loppusijoituslaitoksen käytölle ja loppusijoitusratkaisun pitkäaikaiselle eristyskyvylle turvallisuusanalyysit. Ensimmäinen turvallisuusanalyysi tehtiin vuonna 1982 ja tutkimustiedon karttuessa analyysejä on täydennetty. Analyysien mukaan loppusijoituksesta kokonaisuudessaan aiheutuva säteilyaltistusihmisille ja elävälle luonnolle jää merkityksettömän pieneksi.
