Maapallon lämpeneminen on ihmiskunnan suurin haaste. Ilmastonmuutoksen
torjunta tarvitsee laajaa sitoutumista ja erilaisia torjuntakeinoja.
Ilmastonmuutoksen hidastaminen on yksi suurimmista ihmiskunnan haasteista lähivuosikymmeninä Ilmastoa lämmittävistä kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, liikenne mukaan lukien. Sähkön- ja kaukolämmön tuotannon osuus on tästä noin puolet.
Sähköntuotannon vuosittaiset hiilidioksidipäästöt Suomessa ovat vaihdelleet välillä 10-25 miljoonaa tonnia vuodessa. Ilmasto- ja energiapolitiikan yhteys on selvä. Päästöjen vähentämisen keskeiset keinot ovat energiatehokkuuden lisääminen sekä panostaminen vähäpäästöisiin ja päästöttömiin energian tuotantomuotoihin, kuten uusiutuviin energialähteisiin ja ydinvoimaan.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ennakoidaan nousevan jatkossa fossiilisten polttoaineiden käytön ja maankäytön muutosten myötä. IPCC:n neljäs arviointiraportti vuodelta 2007 ennustaa hiilidioksidipitoisuuden nousevan tasolle 541-970 ppm (parts per million) vuoteen 2100 mennessä (0,054-0,097 prosenttia). Nykyisin hiilidioksidipitoisuus on noin 380 ppm (0,038 prosenttia).
Ilmaston lämpenemisen turvallisena rajana on pidetty kahden asteen nousua. Tutkijoiden mukaan se edellyttäisi kasvihuonekaasujen 80 prosentin maailmanlaajuisia päästövähennyksiä vuoteen 2050 mennessä, minkä EU on osaltaan asettanut tavoitteeksi.
Toukokuussa 2009 arvostettu yhdysvaltalainen Massachusetts Institute of Technology (MIT) arvioi maapallon lämpötilan nousevan 3,5-7,4 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Arvio ylittää selvästi kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n aiemman arvion ilmaston lämpenemisestä. IPCC oli arvioinut ilmaston lämpenevän 1,1-6,4, todennäköisimmin 1,8-4,5 astetta aikavälillä 1990-2100.
Ilmaston neljän asteen lämpenemisen arvioidaan aiheuttavan vakavia vaikeuksia elämälle maapallolla. Vuoden tiedekirjaksi 2008 palkitussa teoksessaan Maapallon ilmastohistoria, Kasvihuoneesta jääkausiin, maaperägeologian professori Juha Pekka Lunkka Oulun yliopistosta arvioi lämpenemisen tuhoavan yli puolet eliölajeista, satojen pienenevän, jopa neljän miljardin ihmisen kärsivän vesipulasta ja miljoonien ihmisten hakeutuvan uusille asuinalueille luonnonmuutosten seurauksena.
Lunkan mukaan emme vielä osaa tarkasti ennustaa maapallon ilmaston muutosta ja muutosnopeutta. Varmaa on vain se, että ilmasto muuttuu ja ihminen omilla toimillaan kiihdyttää muutosta. Olennaista ihmiskunnalle on myös se, kuinka me ihmiset sopeudumme muutokseen.
Taloustieteilijät ovat arvioineet ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen kokonaiskustannuksia maailmanlaajuisesti. Maailmanpankin entinen pääekonomisti Nicolas Stern selvitti vuonna 2006 julkaistussa raportissaan Stern Review on the Economics of Climate Change ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksia.
Stern painotti nopeiden toimenpiteiden välttämättömyyttä. Raportin mukaan ilmastomuutokseen sopeutumisen kustannukset nousevat ajan kuluessa. Nopeasti toimimalla voidaan välttää vakavimmat vaikutukset. Tämä edellyttää toimenpiteisiin investoimista vuosittain noin yhden prosentin verran maailman bruttokansantuotteesta. Toisaalta, mikäli toimia ei tehdä, ilmastonmuutos aiheuttaa noin 5-20 prosentin pysyvän laskun bruttokansantuotteeseen.
Kuva: Stern, Nicolas, 2006, Stern Report on the Economics of Climate Change
Kansainvälisen tutkijayhteisön mielestä kasvihuonekaasujen päästöjä on maailmanlaajuisesti vähennettävä vähintään puoleen vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmastonmuutoksen seuraukset voidaan pitää kohtuullisina. Teollisuusmaiden tulisi vähentää kasvihuonepäästöjään 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Suomi osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin. Vuonna 2005 voimaan tullut Kioton pöytäkirja asetti kehittyneille maille sitovia tavoitteita kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Kaikki kehittyneet maat, kuten Yhdysvallat, eivät sitoutuneet sopimukseen. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa joulukuussa 2009 neuvotellaan siitä, miten kaikki maat osallistuvat päästöjen vähentämiseen ja miten maat sopeutuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.
