Kodin viihde-elektroniikka ja tulevaisuudessa sähköauto lisäävät
kotitalouksien sähkön tarvetta.
Energiateollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittivät yhteisen arvion sähkön kysynnästä vuonna 2030. Järjestöt totesivat, että mikäli vallitsevasta taantumasta toipuminen on nopeaa, vuonna 2030 sähkön tarve on 111 TWh. Hidas toipuminen merkitsisi 100 TWh:n kulutusta. Sähkön kysyntä kasvaa nopeimmin palvelualoilla ja liikenteessä. Palveluissa sähkön kysyntä kasvaa noin 40 prosenttia, hybridi- ja sähköautot moninkertaistavat sähkön kysynnän liikenteessä. Sähkölämmityksen sähkönkulutus voi laskea energiatehokkuustoimien seurauksena. Teollisuuden sähkön kysynnän arvioidaan kasvavan 2-16 prosenttia taantumaa edeltävään tilanteeseen verrattuna.
Kuva: Arvio sähkön käytöstä vuonna 2030
Esitellessään kysyntäarviotaan järjestöt totesivat sen kuvaavan menestyvää Suomea, jossa teollisuuden toimintaedellytykset pysyvät hyvinä, talous kasvaa ja kansalaisten elintaso paranee. Sähkönkulutus tehostuu merkittävästi, mutta talouden sekä kulutuksen kasvu kompensoivat tätä. Energiatehokkaat ratkaisut, kuten sähköajoneuvot ja lämpöpumput lisäävät sähkön kysyntää.
Sähkön kysynnän kasvu kasvattaa myös sähkönkulutuksen huipputehoa. ET ja EK arvioivat huipputehon kasvavan 16 500-18 500 MW:iin vuoteen 2030 mennessä. Uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan noin 7 000-8 000 MW.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) arvioi talouden taantuman, metsäteollisuuden rakennemuutoksen ja kotitalouksien ja palvelujen sähkönkäytön tehostumisen johtavan sähkönkulutuksen aiempia arvioita alemmalle kasvu-uralle. TEM arvioi sähkönkulutuksen olevan vuonna 2020 noin 91 TWh ja 100 TWh vuonna 2030.
Ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa valtioneuvosto esitti kantanaan, että sähkön hankinta tulee ensisijaisesti perustaa omaan kapasiteettiin ja että oman tuotantokapasiteetin tulee pystyä kattamaan huipun aikainen kulutus ja mahdolliset tuontihäiriöt.
Energiateollisuus julkaisi oman visionsa vuodelle 2050. Visiossa ennakoidaan fossiilisten polttoaineiden käytön vähenevän ja sähkön ja kaukolämmön osuuden energiankulutuksesta kasvavan liikenteen, lämmityksen ja teollisuuden prosessien siirtyessä sähkön ja kaukolämmön käyttöön. ET arvioi sähkön kulutuksen olevan 113-138 TWh vuonna 2050.
Taulukko: Arvio sähkön kulutuksesta Suomessa vuosina 2030 ja 2050
Valtioneuvoston syksyllä 2009 julkaisemassa Ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa asetetaan tavoitteeksi leikata Suomen kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Selonteko peräänkuuluttaa energiatehokkuutta lisääviä toimia, vähäpäästöisen teknologian kehittämistä, kaupallistamista ja käyttöönottoa sekä lisää uusiutuvan energian käyttöä. Keinoiksi selonteko mainitsee hiilen talteenoton ja varastoinnin sekä ydinvoiman lisärakentamisen.
Energiateollisuuden mielestä Suomen sähköntuotannon rakenne voidaan muuttaa hiilineutraaliksi, kustannusrakenteeltaan edulliseksi ja samalla tehdä Suomesta omavarainen sekä sähköenergian että sähkötehon osalta. Sähkön ja kaukolämmön tuotannon kokonaispäästöt laskisivat nykyisestä noin 30 miljoonasta tonnista 5-7 miljoonaan tonniin hiilidioksidia vuodessa. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa vähentää CO2-päästöjä 12 miljoonaa tonnia vuodessa ja tuonnin korvautuminen lievällä viennillä vähentää lisäksi CO2-päästöjä noin 6 miljoonaa tonnia.
ET:n vision toteutuminen edellyttää uusiutuvan energian sekä sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon hyödyntämistä, energian loppukäytön tehostumista ja ydinvoiman lisärakentamista. Yrityksillä on näihin investointeihin riittävät suunnitelmat. Ydinvoima ei tarvitse yhteiskunnan taloudellista tukea.
